Olin luokkakokouksessa reilu viikko sitten ja entinen "luokanvalvojamme" muistutti meitä elämän kolmiosta, josta niin usein puhui jo opiskeluaikana. On kolmio jonka yhdessä kulmassa on työ, yhdessä vapaa-aika (omat jutut) ja yhdessä perhe/parisuhde. Ja ihminen tasapainoilee siellä keskellä. Olen miettinyt tuota kolmiota paljon ja huomaan kuinka hyvin mulla nyt menee kun se työ-kohta on paikattu kotiäitiydellä ja hoitovapaalla. Nyt tunnen olevani suurimman osan ajasta balanssissa. KUinka oppisin sen, kun menen töihin että se ei täyttäisi koko elämää?! Sitten menee balanssi ja KAIKKI muu kärsii..perhe kärsii kun äiti on aina töissä ja vapaa-aikaa ei ole olemassakaan, kun ei kehtaa ottaa omaa aikaa kun on jo niin paljon poissa töiden takia.

Kävin viime viikolla siivoamassa yhden kämpän, josta balanssi oli ottanut hatkat. Ei ollu jääny jäljelle ku työ ja urheilu. Ei ollut vapaa-aikaa, perhettä eikä parisuhdetta.. Ja kun homma oli lähteny lapasesta, niin.. meno oli sen mukaista..kukaan ei ollu muistanut käydä kotona muuta kuin nukkumassa ja kun sitä jatkaa muutaman kuukauden tai jopa vuoden, niin oli aika monta pilaantunutta elintarviketta..Yritän ottaa siitä opiksi ja pitää ohjat käsissä omassa elämässä.